Tiedä miltä suojaudut!

Tautisuojautumisen suunnittelu ja tautiriskien hallinta on helpompaa, kun tietää ja tunnistaa tautien tavallisimmat leviämisreitit. Erilaisten riskikohtien tärkeys voi vaihdella tilojen välillä riippuen esimerkiksi tuotantotavasta, tuotantotiloista sekä tilan sijainnista. Tämän vuoksi tautisuojautuminen on aina suunniteltava tilakohtaisesti. Onnistumisen kannalta on tärkeää, että ymmärtää mitä tekee ja miksi.

Villilinnut

Linnut voivat kantaa mukanaan siipikarjatiloille kohtalokkaita taudinaiheuttajia kuten esimerkiksi lintuinfluenssavirusta, Newcastlevirusta, salmonellaa ja kanapunkkeja. Lintuinfluenssa, Newcastle ja salmonella leviävät lähinnä ulosteiden mukana. Linnut voivat aiheuttaa tartunnan, jos ne pääsevät eläintiloihin tai ulostamaan rehusiiloihin tai muuta kautta saastuttamaan rehun tai rehulinjaston. Linnut voivat yrittää sisään eläintiloihin mm. ilmastointiaukkojen kautta ja voivat ulostaa katolla olevan ilmastointihormin kautta suoraan eläintiloihin ellei tätä ole estetty. Uloste voi kantautua eläintiloihin ulkoa myös saappaiden mukana. Esimerkiksi influenssavirus ja salmonella selviävät hyvin ulosteessa viileissä olosuhteissa. Kanapunkit voivat kantautua sen sijaan ulkopuolelta mm. vaatteiden mukana.

Välineet

Taudit voivat levitä ulkotiloista sekä muilta eläintiloilta välineiden kuten esim. munakennojen tai kuljetuslaatikoiden, rullakoiden, saappaiden ja vaatteiden välityksellä. Kanapunkit leviävät helposti munakennojen mukana tilalta toiselle. Eläinlääkäri käy useammalla tilalla saman päivän aikana ja voi saappaissaan tai vaatteissaan kuljettaa erilaisia taudinaiheuttajia. Erityisesti lattiakanaloissa ja broilerhalleissa sekä kalkkunakasvattamoissa linnut pääsevät läheiseen kosketukseen saappaiden mukana kantautuneen ulosteen ja mullan kanssa. Likaisissa kuljetuslaatikoissa linnut taas voivat saada esimerkiksi kokkidioosin ja sairastuvat kuljetuksen jälkeen.

Rehut

Rehujen mukana voi saada esimerkiksi salmonellan ellei rehuja ole valmistettu ja säilytetty asianmukaisesti. Rehut voivat saastua myös tilalla, jos niitä ei suojata linnuilta, jyrsijöiltä ja muilta tuhoeläimiltä.

Vierailijat

Vierailijat voivat kantaa taudinaiheuttajia varusteiden lisäksi iholla ja hiuksissa. Esimerkiksi Marekvirusta voi olla runsaasti kanaloiden pölyssä ja pöly voi tarttua hiuksiin ja kulkeutua seuraavaan paikkaan. Käsissä voi sen sijaan kulkeutua runsaita määriä bakteereita. Varsinkin ulkomaalaisten vierailijoiden tai juuri ulkomailta saapuneiden vieraiden mukana eläintiloihin voi kulkeutua sellaisia taudinaiheuttajia, joita ei kotimaassa ole. Turistiripulin parannuttua ihminen voi jäädä salmonellan oireettomaksi kantajaksi.

Sellaisilla tilalle välttämättömillä vierailla, jotka voivat käydä useammalla tilalla päivän aikana, on suurin riski kantaa mukanaan taudinaiheuttajia. Tällaisia vierailijoita ovat mm. eläinlääkärit, neuvojat, eläinkuljettajat ja rehuauton kuljettajat.

Jyrsijät

Jyrsijät voivat kantaa mukanaan mm. salmonellaa, kanapunkkeja sekä sikaruusubakteereja. Sikaruusu voi aiheuttaa ongelmia varsinkin kalkkunatiloilla. Jyrsijät syövät rehua ja saastuttavat sen ulosteillaan.

Ostetut eläimet

Elävät eläimet ovat tehokkaimpia taudin levittäjiä, koska niissä taudinaiheuttajat säilyvät ja lisääntyvät hyvin. Siksi lintuja ei kannata ostaa tilalta, jonka salmonella valvonta ja tautisuojautuminen ovat puutteellisia. Myös kanapunkkeja voi saada helposti ostoeläinten mukana ellei lähtötilan punkkivapautta ole tarkistettu. Jos tuo eläimiä ulkomailta noudattamatta EET:n ohjeita, altistuu suurelle riskille saada tilalle hyvinkin radikaaleja toimenpiteitä aiheuttavia tauteja kuten esimerkiksi Newcastlen tauti.

Huono vastustuskyky

Terve eläin tarvitsee tietyn annoksen taudinaiheuttajia, jotta se sairastuisi. Liian pienen annoksen keho pystyy tuhoamaan ilman, että tauti puhkeaa ja taudinaiheuttaja alkaa lisääntyä. Esimerkiksi pari salmonella bakteeria ei aiheuta salmonellaa linnulle, vaan siihen tarvitaan huomattavasti suurempi määrä. Eläin, jonka vastustuskyky on heikko esimerkiksi huonojen olosuhteiden ja stressin takia, tarvitsee pienemmän annoksen taudinaiheuttajaa. Tämä eläin alkaa tuottaa taudinaiheuttajaa suuria määriä ja näin myös ympärillä olevat linnut sairastuvat. Pöly ja ammoniakki vaurioittavat hengityselimistön normaaleja puolustusmekanismeja ja tällaiset linnut ovat alttiita erilaisille viruksille ja bakteereille. Huonoista olosuhteista aiheutuva stressi heikentää linnun vastustuskykyä ja myös normaalisti harmittomat bakteerit, kuten E.coli, voivat aiheuttaa tautia. Suomessa rokotetaan monia virustauteja vastaan, mutta jos rokotus on tehty väärin, vastustuskyky ei ole riittävä ja linnut voivat sairastua.

Likaiset eläintilat

Jos eläintiloja ei pestä ja desinfioida erien välillä, altistuvat uudet linnut suurelle määrälle taudinaiheuttajia. Linnut voivat altistua myös sellaisille taudinaiheuttajille, joita lähtötilalla ei ollut ja näin niillä ei ole ollenkaan vastustuskykyä kyseistä tautia vastaan. Varsinkin lattiakanaloissa voivat loiset aiheuttaa erittäin suuria ongelmia jo erän alussa, jos niiden määrää ei ole vähennetty tauon aikana. Loisten munat elävät erittäin pitkiä aikoja ympäristössä.

Eri ikäryhmät samoissa tiloissa

Jos samoissa tiloissa on eri ikäryhmiä, ei hallia voida koskaan puhdistaa tehokkaasti. Vanhemmat linnut aiheuttavat myös erittäin suuren tautipaineen nuoremmille uusille linnuille, joiden vastustuskyky ei ole yhtä hyvä ja ne altistuvat suurille määrille taudinaiheuttajia.

Muutamien taudiaiheuttajien selviytymisaikoja ympäristössä

Tauti Aiheuttajan selviämisaika ympäristössä ilman lintua
Gumboro kuukausia
Kokkidioosi kuukausia
Kanakolera viikkoja
Marekin tauti kuukausia
Newcastlen tauti päivistä viikkoihin
Mycoplasma tunneista päiviin
Salmonella viikkoja
Lintutuberkuloosi vuosia
Lintuinfluenssa viikosta kuukausiin
IB viikosta kuukausiin
Kanapunkki kuukausia