Lähde: ETT ry:n nettisivut

1. Eläinaineksen osto

Ostajana sinulla on oikeus esittää myyjälle eläinten terveyteen liittyviä vaatimuksia.

a) Jos hankit eläinainesta (untuvikkoja, siitosmunia) ulkomailta tai ostat tuonti-eläimiä, varmista, että ne on tuotu ETT:n ohjeiden mukaisesti. Tällöin on varmistettu, että tarttuvien tautien varalta tarpeelliset tutkimukset ja muut toimenpiteet on tehty, jolloin mahdolliset piilevätkään taudit eivät leviä tilallesi tai naapuriin ja lähialueelle.

b) kotimaasta eläimiä ostettaessa on syytä selvittää lähtöparven terveydentila ja varmistaa, että salmonellavalvontaohjelmaa on noudatettu. Nuorikot kannatta hankkia Siipikarjaliiton hyväksymistä jalostus-, siitos- ja kasvatus-kanaloista. Tuotaessa untuvikkoja kasvattamoon on huolehdittava, että kulkureitti autosta halliin on puhdas, ettei jalkineiden, rullakoiden tms. kuljetusvälineiden mukana kulkeudu taudinaiheuttajia tuotantotiloihin.

2. Untuvikkojen, teuraslintujen ja munien nouto

Huolehdi lintuja noudettaessa, että lastaajilla on asianmukaiset suojavaatteet ja -jalkineet sekä käsien ja saappaiden pesu- ja desinfiointimahdollisuus. Varmista, että lintujen ja munien kuljetuslaatikot ovat ehjiä ja puhtaita. Haudontamunia noudettaessa on munien kuljetusreitin oltava helposti puhtaana pidettävä.

3. Rehut

Huolehdi rehuja ostaessasi, että rehut on valmistettu tai maahantuotu ETT:n positiivilistalla olevien yritysten toimesta. Listaa julkaistaan Maaseudun Tulevaisuudessa ja Landsbygdens Folkissa, ja sille pääsevät vain ne yrittäjät, jotka ovat toiminnassaan sitoutuneet tautiriskien hallintaan (hyväksytty omavalvonta, tuontitutkimukset). Pidä huoli, että rehut eivät saastu myöskään tilalla. Huom! jälleenmyyjiltä sekä kivennäis- ja vitamiinivalmistajilta ei edellytetä liittymistä positiivilistalle. Jos itse tuot maahan rehua, varmista, että tuontierä tutkitaan Suomessa salmonellan varalta ennen käyttöönottoa (säilytä tutkimustodistus).

4. Vierailijat

Ketään ulkopuolisia ei tule päästää tuotantotiloihin. Välttämättömien vierailijoiden(eläinlääkäri, neuvoja, huoltomies) sekä tuottajan itsensä tulee käyttää tautisulkua: talon puolesta puhdas ja kuiva suojavaatetus ja saappaat (lyhyelle käynnille riittävät myös muoviset jalkinesuojat). Penkki sisäänkäynnin yhteydessä helpottaa vaatteiden vaihtoa ja sillä erotetaan ns. likainen (sisäänkäynti ulkovaatteineen) ja puhdas puoli (tuotantotilat). Mikäli tautisulun yhteydessä käytetään jalka-altaita, tulee niissä käytettävä liuos vaihtaa päivittäin. Muiden säännöllisesti tilalla vierailevien (muillakin kotieläintiloilla käyvien), kuten rehuauton, öljyauton, jäteauton tms. kulkureitit on pyrittävä järjestämään siten, etteivät ne kulje huoltotilojen sisäänkäynnin editse. Jäteastia tulee sijoittaa niin, ettei jäteauto tule sisäänkäynnin läheisyyteen.

5. Ulkomaan matkat ja ulkomaiset vierailijat

Pukeudu kertakäyttöisiin suojavaatteisiin, jos vierailet ulkomaan matkoilla eläintiloilla. Pysy matkan jälkeen poissa eläintiloista vähintään 48 tuntia virustautien leviämisen estämiseksi. Huolehdi matkalla henkilökohtaisesta hygieniasta (käsien pesu!). Saunominen, vaatteiden huolellinen pesu ja kenkien desinfektio kuuluvat asiaan heti matkalta palattua (myös matkavarusteet voi kuumentaa saunassa muutaman tunnin ajan). Ulkomaisia vierailijoita koskee sama 48 h -sääntö sekä suojavaatesuositus. Vierailuja maihin, joissa on todettu helposti leviäviä eläintauteja, ei suositella. Tällaisista maista tulevia vierailijoita ei päästetä tuotantoeläintiloihin. Jos olet saanut matkallasi ripulin, varmistu, ettet ole salmonellan kantaja. Tauti voi tarttua välitykselläsi tilasi eläimiin!

6. Muut kotieläimet ja haittaeläimet

Muiden kotieläinten paikka ei ole tuotantoeläintiloissa. Haittaeläimet voivat toimia tautien levittäjinä, joten jyrsijät kannattaa hävittää säännöllisesti ja rehut suojata linnuilta (katetut rehusiilot ja -astiat, tuuletus- yms. aukkoihin verkkoa jne.). Pidä tuotantorakennusten seinustat myös vapaana kasvillisuudesta. Linnut ja jyrsijät eivät viihdy paikoissa, joissa niillä ei ole suojaa ja ruokaa.

Eri siipikarjalajien pito samalla tuotantotilalla on aina riski! Jos tilalla on muita tuotantoeläimiä, on siipikarjan tuotantotiloissa aina käytettävä erillisiä jalkineita ja suojavaatetusta. Mikäli tilalla on koiria, ei niille tule antaa ulkomaisia puruluita tai siankorvia niiden salmonellariskin takia. Villilintuja ei saa tuotantotilojen läheisyydessä ruokkia. Jos tuottaja harrastaa vesilinnustusta, on riistaa käsiteltäessä huolehdittava kunnollisesta käsienpesusta. Vesilintujen sisälmykset ja muut teurasjätteet on hävitettävä siten, etteivät ne aiheuta tartuntavaaraa.

7. Tartuntaketjun katkaisu ja tartuntapaineen lasku

Huom! Käytä tautisulkua: vaihda kanalaan tullessa työvaatteet ja jalkineet ja käytä osastokohtaisia saappaita. Tuotantotilojen yleisestä hygieniasta huolehtiminen(kulkureittien säännöllinen puhdistus, huolellinen lannanpoisto, kärpästen torjunta yms.) vähentää tautiriskiä. Eläintiheyden nousu lisää tartuntapainetta, sillä taudit leviävät yleisimmin eritteiden tai toisen eläimen kosketuksen välityksellä. Siipikarjayksikössä on pyrittävä kertatäyttöön. Ikärakenteeltaan yhtenäinen eläinaines on vastustuskyvyltäänkin yhtenäisempi ja tautien vastustamisen kannalta suotavampi.

Lisäksi tilat voidaan erien välillä puhdistaa tehokkaasti tartuntojen hävittämiseksi raadot/jätemunat on hävitettävä mahdollisimman pian: polttamalla, toimittamalla korkeariskisen eläinjätteen käsittelylaitokseen, hautaamalla tai muulla määräysten sallimalla tavalla. Jos raatoja varastoidaan ennen hävitystä, on varastoinnin tapahduttava siten, ettei se aiheuta tartuntavaaraa, esim. pakastamalla paperisäkeissä.

8. Eläinten vastustuskyvyn lisääminen

Eläinten vastustuskykyyn voi vaikuttaa monin tavoin. Parantamalla eläinten olosuhteita ja kehittämällä tuotantomenetelmiä sekä tarjoamalla mahdollisuuksia lajille ominaiseen käyttäytymiseen vähennetään eläinten kokemaa stressiä ja vaikutetaan positiivisesti vastustuskykyyn. Emojen ja tätä kautta myös poikasten vastustuskykyä parannetaan säännöllisen rokotusohjelman avulla. Suunnitelmallinen ruokinta ja riittävä veden saanti edesauttavat eläinten mahdollisuuksia tuottaa tehokkaasti ja pysyä terveinä. Tarkasta juomalinjat ja -nipat säännöllisesti.

9. Terveydenhuolto ja tautiseuranta

Liity teurastamoiden ja munanpakkaamoiden tarjoamiin laatuohjelmiin. Huolehdi, että salmonellavalvontaohjelmaa noudatetaan. Suositeltavaa on, että tila tekee terveydenhuoltosopimuksen eläinlääkärin kanssa. Tällöin eläinlääkärin viralliset salmonellavalvontaohjelman mukaiset käynnit ovat samalla myös ennaltaehkäiseviä seurantakäyntejä.

Huolehdi, että eläintesi sairauksista ja hoidoista pidetään tarkkaa kirjanpitoa. Mikäli siipikarjassa esiintyy epäilyttäviä oireita, kuten äkillistä muninnan laskua, kuolleisuutta, vedenkulutuksen laskua tai nousua, rehunkulutuksen laskua tms., ota yhteyttä eläinlääkäriin ja lähetä eläimiä EVIRAan tutkittaviksi.

10. Asenne, motivaatio ja yhteistyö

Tautien torjunta ei välttämättä vaadi suuria investointeja. Oikea asennoituminen päivittäisiin rutiineihin ja jatkuva valppaus parantavat tilasi tautisuojaa nopeasti ja pysyvästi.