Siipikarjan hyvinvointisitoumukset uudella ohjelmakaudella

Ministeriön tiedonanto 6.9.2023:

Komissio hyväksyi Suomen CAP-suunnitelman 31.8.2022. Suomen CAP-suunnitelma löytyy Maa- ja metsätalousministeriön sivuilta (eläinten hyvinvointisitoumukset ovat sivuilla 557-658). Tässä asiakirjassa on tiivistetty Manner-Suomen eläinten hyvinvointisitoumusten toimenpiteet EHK 01 – EHK 17.

Syksyn aikana eduskunnalle annetaan ehdotukset kansallisiksi laeiksi. Lisäksi valmistellaan niitä täydentävät alemman asteiset säädökset, sitoumusehdot ja viimeistellään tarvittavat tietojärjestelmät. CAP-suunnitelman toimeenpano alkaa vuonna 2023, ja se on voimassa vuoteen 2027 asti.

Toimenpiteitä voi valita yhden tai useamman, mutta kunkin eläinlajin osalta on valittava vähintään kyseisen eläinlajin hyvinvointisuunnitelmaa koskeva toimenpide (EHK 01, EHK 07, EHK 13, EHK 16). Eläinten hyvinvointisitoumus on 1-vuotinen ja sitoumuksen voi uusia vuosittain. Toimenpiteiden ns. perustasona on eläinten hyvinvointia ja merkintää säätelevä kansallinen lainsäädäntö, jonka toteuttamisesta ei hyvinvointikorvauksia makseta.

Siipikarja

EHK 16 - Siipikarjan hyvinvointisuunnitelma
Ehtoja on noudatettava kaikilla tilan broilereilla, kalkkunoilla ja munivilla kanoilla sekä munivien kanojen emoilla.
Kaikilla hyvinvointisitoumuksen tehneillä viljelijöillä on kokonaisvaltainen siipikarjan hyvinvointisuunnitelma sitoumuksen alusta alkaen.
Hyvinvointisuunnitelma on vuosittainen toiminnan hallinta- ja kehittämissuunnitelma, joka sisältää tilakohtaisia toimia siipikarjan hyvinvoinnista, terveydenhoidosta ja bioturvallisuudesta. Viljelijä tekee suunnitelman vuosittain tilan olosuhteet ja tuotantotapa huomioon ottaen. Hyvinvointisuunnitelmassa on kuvattava olosuhteet, tautisuojaus, hyvinvoinnin parantaminen, ruokinnan toteuttaminen sekä mahdolliset havainnot ja kehittämistarpeet.

Korvaustaso: 9 €/ey/vuosi

EHK 17 - Siipikarjan olosuhteiden parantaminen
Ehtoja on noudatettava kaikilla tilan broilereilla, kalkkunoilla ja munivilla kanoilla sekä munivien kanojen emoilla. Toimenpidettä ei voi valita virikehäkkituotantoon.
Viljelijän on huolehdittava jatkuvasti eläinten hyvinvoinnin tarkemmasta seurannasta, kasvattamon lämmityksestä, ilmanvaihdosta, kosteudesta ja muista olosuhteista, jotta linnut voivat hyvin. Kasvattamossa on oltava kaikkien lintujen käytössä virikkeitä, tasoja, ramppeja tai orsia. Viljelijä on kirjattava mitä toimenpiteitä olosuhteiden parantamiseksi tehdään ja virikkeitä tilalla on käytössä. Olosuhteiden mittareina käytetään broilereilla jalkapohja-arviointeja ja vesipöhön vuoksi hylättyjen prosenttiosuutta, kalkkunoilla ilmapussitulehdusten prosenttiosuutta ja munivilla kanoilla lannasta haihtuvan ammoniakin arvoja.

Broilerien kasvatusaikaista hyvinvointia mitataan lihantarkastuksessa tarkastuseläinlääkärin antamilla eräkohtaisilla jalkapohjatulehdusarvioinnin tuloksilla ja vesipöhön vuoksi hylättyjen ruhojen prosenttiosuudella. Puolivuosittaisissa teuraseräraporteissa vesipöhön vuoksi hylättyjen ruhojen %-osuus ei saa ylittää 1 % ja jalkapohjatulehdusarvioinnin tuloksen on oltava alle 30 pistettä. Mikäli jalkapohjatulehdusarvioinnin tulos on alle 25 pistettä, vesipöhön vuoksi hylättyjen ruhojen osuutta ei huomioida.

Kalkkunoiden hyvinvointia mitataan lihantarkastuksessa ilmapussintulehdusten kokoruhohylkäysten prosenttiosuudella, jonka puolivuosittaisten arvojen on oltava alle 2%.

Munivien kanojen hyvinvointia mitataan hallin ilman laadun ja ilman ammoniakkipitoisuuden arvoilla. Kanalan ilman viikkokohtainen ammoniakkipitoisuusarvo tulee avokanalassa olla alle 18 ppm.

Korvaustaso: 27 €/ey/vuosi