KANAT

Tuotanto ja kulutus

Munantuotannon historia

Ihminen on pitänyt kotieläimiä jo noin 8000 vuoden ajan. Kana kesytettiin noin 5000 vuotta sitten Kaakkois-Aasiassa. Suomessa kanoja tiedetään olleen jo 1200-luvulla, mutta vasta 1900-luvun alussa niiden pito kotieläiminä yleistyi. Siirtyminen enintään muutaman sadan yksilön kotitarvekanaloista tuhansien kanojen tuotantokanaloihin alkoi 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa. 

Tuotanto Suomessa

Kananmunia tuotetaan Suomessa noin 250 maatilalla. Kanojen määrä on noin 4 miljoonaa kanaa. Kananmunia tuotettiin vuonna 2020 lähes 77 miljoonaa kiloa, ja kulutettiin noin 68 miljoona kiloa. Suomalaisten kananmunien käyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta, ja tällä hetkellä kulutus on yli 12 kiloa, eli noin 212 munaa asukasta kohti vuodessa. 

Kananmunatilat sijaitsevat pääasiassa läntisessä Suomessa. Keskimääräinen kanojen määrä on noin 17 000 kanaa/tila. Suomessa on käytössä kolmen eri kanajalosteen tuottamia hybridejä. Munituskanat on jalostettu tuottamaan kananmunia.

Kasvatus ja jaloste

Kanat kasvatetaan poikaskasvattamoissa ja siirretään munintakanaloihin ennen muninnan alkua noin 14-16 viikon iässä.  

Munan tuotannossa käytetään lähinnä kevyitä kanarotuja. Munivat kanat painavat yleensä 1,5 - 2 kg ja kukot noin kilon verran enemmän. Suurissa tuotantokanaloissa ei käytetä varsinaisia rotuja, vaan kansainvälisten kanajalostusyhtiöiden tuottamia hybridejä.

Hybridit ovat suunnitelmallisella jalostuksella tuotettuja standardisoituja risteytyksiä, kanajalosteita. Ruskeat hybridit munivat ruskeita munia ja valkoiset valkoisia. 

Yli 90 % munivista kanoista on valkoisia hybridejä. 

Muninta

Kananuorikot siirretään munintakanaloihin noin 14-16 viikon iässä.

Kanat alkavat munimaan 18–19 viikon iässä, ja niiden munintakausi kestää reilun vuoden. Kanat munivat yli 20 kiloa munia vuodessa, yli 330 munaa, eli lähes joka päivä yhden munan. 

Nuoret kanat munivat parhaiten. Iän karttuessa muninta vähenee, munien koko suurenee ja kuoren laatu heikkenee. 

Kun muna on munittu, sen laatua ei voi enää parantaa. Kananmunan laatuun voidaan vaikuttaa ennen munintaa jalostuksella ja ruokinnalla. Jalostuksella voidaan vaikuttaa kanan tuotanto-ominaisuuksiin ja kananmunan laatuun, kuten kuoren lujuuteen ja valkuaisen kiinteyteen. Kanan ravinnolla vaikutetaan kananmunan laatuun ja tuetaan kanan hyvinvointia läpi tuotantokauden. Rehun avulla voidaan vaikuttaa myös munan ravintoainesisältöön sekä ruuanvalmistusominaisuuksiin. 

Kanalassa munitut munat kerätään keräilykennoihin. Munat kerätään kanalasta vähintään kerran päivässä ja siirretään viileään munahuoneeseen. Kennot pakataan rullakoihin, jotka pakkaamon keräilyauto hakee vähintään kerran viikossa.

Kananmuna on terveellistä ja monipuolista ruokaa.

Kananmunapakkaamot

Kananmunapakkaamoita on Suomessa noin 70 kpl. Pakkaamoista 6 on isoa keskuspakkaamoa ja loput tilapakkaamoja. Tilapakkaamoita, joissa munat pakataan tilan omassa pakkaamossa, koskevat samat laatu- ja painoluokittelusäädökset kuin suuria pakkaamoita. 

Pakkaamossa kananmunat tarkastetaan läpivalaisulaitteen avulla, laatu- ja painoluokitellaan, leimataan sekä pakataan.  

Läpivalaisussa tarkastetaan kananmunan keltuainen ja valkuainen sekä munan ilmatilan koko. Muna hylätään, mikäli siinä on suuri tai liikkuva ilmatila, runsaasti likapilkkuja, veripilkkuja tai -juovia tai se on vanha ja pilaantunut. 

Laatuluokittelussa tarkastetaan munan kuori. Rikkinäiset ja likaiset munat hylätään. Tarkastuksen läpäisseet munat luokitellaan A- tai B-luokkaan. 
 
A-luokan kananmunat ovat tuoreita, ehjiä ja puhtaita kaupassa myytäviä kananmunia. B-luokan kananmunat ovat epämuodostuneita ja säröisiä, mutta kelpaavat esimerkiksi kananmunateollisuuden käyttöön. 

Laadunvalvonnan jälkeen munat leimataan. Leimasta käy ilmi tuotantotapa, tuotantomaa ja -tila. Jotkut pakkaamot leimaavat muniin vielä oman tunnuksensa, josta selviää esimerkiksi tuotantoerä ja pakkaamo. 

A-luokan munat punnitaan ja luokitellaan painon mukaan neljään luokkaan XL, L, M ja S. 
 
Vain laatu- ja painoluokiteltuja munia saa pitää kaupan. Poikkeuksena ovat Lapin, Oulun sekä entisten Pohjois-Karjalan ja Kuopion läänien alueella sekä Ahvenanmaan maakunnassa olevat tuottajat, jotka saavat myydä tuottamiaan munia luokittelemattomina suoraan paikalliseen vähittäiskauppaan 30 000 kg asti. 
 
Lopuksi munat pakataan kennoihin ja toimitetaan kauppoihin. 

Kanojen ruokinta

RUOKINTA

Kotimaisia raaka-aineita

Kanat syövät rehua noin kaksi kiloa munittua kiloa kohti. Kanojen syömä rehu on suurimmaksi osaksi kotimaista viljaa: ohraa, vehnää ja kauraa. Rehun valkuaisraaka-aineena käytetään soijaa tai kotimaista härkäpapua tai hernettä.

Ruokinta iän mukaan

Kanojen ruokintaa muokataan kanojen munintavaiheen ja iän mukaan. Muninnan alussa rehussa on enemmän valkuaista ja energiaa. Keskivaiheilla munintakautta valkuaisen määrää lasketaan ja kalsiumia lisätään, jotta kananmunien kuoren laatu säilyy hyvänä munintakauden loppuun asti.

Teolliset rehut

Kanojen ruokinnassa voidaan käyttää täysrehua, joka on valmis seos kanoille tarpeellisia ravintoaineita. Yleisin ruokintamuoto suomalaisilla kanatiloilla on tiloilla tehtävä tiiviste-viljaseos. Tiivisteeseen lisätään tilalla viljaa, kalkkia, kasviöljyä ja esimerkiksi hernettä ruokintasuosituksen mukaisesti. 

Teollisia kananrehuja Suomessa valmistavat Agrox, Hankkija ja Rehux

Tuotantorakenne

Eläinaineksen maahantuonti 

  • 3 maahantuontikanalaa 
  • isovanhempais- tai vanhempaissukupolvi 

Siitoseläimet (emokanalat) 

  • n. 10 tilalla 
  • kasvatus, munitus, haudonta 

Nuorikkokasvatus 

  • n. 20 kasvatuskanalaa 
  • lisäksi usea tuottaja kasvattaa itse nuorikkonsa 
  • lattia/kerroslattia- tai häkkikasvatus 
  • n. 14–16 viikon ikään 

Munitus

  • n. 250 tuottajaa (2020) 
  • virikehäkki-, lattia-, luomu-, tai ulkokanala 

Pakkaamot

  • n. 70 kpl, joista suurin osa on maatilapakkaamoja 
  • munien tarkastus, laatu- ja painoluokittelu sekä pakkaus 
  • myynti tukku- ja vähittäiskauppoihin, suurtalouksiin ja jalostevalmistukseen