TUOTANTO JA KULUTUS

Kalkkunat

Suomessa kalkkunoita on kasvatettu vuodesta 1950. Vuonna 2020 Suomessa kulutettiin 141 milj. kg siipikarjanlihaa, josta kalkkunanlihaa oli 10,5 milj. kg.

Kotimainen tuotanto

Kotimainen kalkkunanlihantuotanto oli 8,4 milj. kg, eli tuontia kulutuksesta oli noin 2 milj. kg. Kotimainen kalkkunanlihan kulutus kasvoi vuonna 2020 prosentin ja suomalaiset söivät kalkkunaa keskimäärin 2 kg henkeä kohden. Kotimaisen kalkkunanlihan tunnistaa Hyvää Suomesta -merkistä. 

Suomessa kalkkunoita kasvatetaan noin 40 tilalla, joista kolme on vanhempaispolven nuorikkokasvatukseen erikoistuneita karanteenitiloja ja kolme kalkkunamunittamoa. Tilojen keskikoko on 10 000 kalkkunaa. Vanhempaispolven untuvikot tuodaan Suomeen Englannista. Tuontia valvoo terveydenhuoltoeläinlääkäri, viranomaiset ja ETT. Munittamossa munitaan munat, joista haudotaan ruuaksi kasvatettavat kalkkunat. Kotimaisesta kalkkunanlihatuotannosta noin 99 % on sopimustuotantoa. Sopimustuotannossa tuotantoketju on tarkkaan suunniteltu haudotusta munasta kaupan tiskille ja lihan reitti alusta loppuun on jäljitettävissä. 

kalkkunaasuomesta.fi

Kalkkunaketju

Vanhempaispolven maahantuonti
  • Länsi-Kalkkuna
  • Aviagen Turkeys
Emojen karanteenikasvattamot
  • eli kalkkunanuorikkotilat
  • emojen ja kukkojen kasvatus 29 viikkoa
Munittamot
  • emot ja kukot
  • ikäviikoilla 30-56
  • munantuotanto hautomolle
Hautomo
  • 28 vrk
  • kalkkunauntuvikkojen tuotanto
Kalkkunankasvattamot
  • teuraskalkkunan tuotanto
  • kasvatus 14-18 viikkoa
Lihanjalostuslaitokset
  • Länsi-Kalkkuna Oy, Atria Oyj, HKScan Oyj
  • muut kotimaista kalkkunaa käyttävät jalaostajat
Kaupan kautta kuluttajalle
  • laaja valikoima kalkkunatuotteita

Tuotantotapa

Suomessa lihaksi kasvatetaan niin kukko- kuin kanakalkkunat.

Hautomossa untuvikot sukupuolilajitellaan. Kasvatustiloilla kanat ja kukot kasvatetaan omina ryhminään. Kanojen kasvatusaika on noin 14 viikkoa ja kukkojen kasvatusaika on noin 17 viikkoa. Teurastettaessa kanat painavat noin 9,5 kg ja kukot noin 17 kg. Suomessa kalkkunoiden kasvatuksessa toteutetaan kertatäyttöisyys periaatetta, eli kaikki kasvatusryhmän linnut tulevat samaan aikaan ja lähtevät samaan aikaan.  

Kalkkunat kasvavat sisätiloissa avarissa halleissa lattialla kutteri- tai turvekuivikkeen päällä, missä niillä on mahdollisuus toteuttaa itseään. Ne saavat vapaasti liikkua esteettä, tutkia ympäristöään, kylpeä, syödä rehua ja juoda vettä. Kalkkunahalleissa ei ole ikkunoita, vaan vuorokausirytmiä ohjataan valaistuksella. Kalkkunat nukkuvat yönsä pimeässä, joka kestää yhtäjaksoisesti aamuun. Automatiikan avulla varmistetaan sopivat olosuhteet eri-ikäisille kalkkunoille. Ilmanvaihdolla ja lämmityksellä huolehditaan, että hallissa on aina kasvatusvaiheeseen sopivat olot, raikas ilma ja sopiva lämpötila. Pienet untuvikot tarvitsevat 37 asteen lämpötilan ja isompi kalkkuna viihtyy 15 asteen lämpötilassa. Hyvällä ilmanvaihdolla ja lämmityksellä myös pehku pysyy hyvänä ja linnut terveenä. 

Hyvinvointia arvoilla ja ammattitaidolla

Kalkkunan kasvatusaika on pitkä, mikä asettaa kasvatukseen haasteita ja vaatii kasvattajilta rautaista ammattitaitoa. Suomalainen tuotantotapa perustuu kasvattajien ammattitaitoon, laadukkaaseen rehustukseen, puhtaaseen juomaveteen, optimaalisiin kasvatusolosuhteisiin ja hyviin kasvatuskäytäntöihin. Vain hyvinvoivat ja terveet linnut tuottavat hyvin ja laadukasta lihaa. Tuotantopolven lintuja ei lääkitä kuin harvoin ja silloinkin vain eläinlääkärin tekemän diagnoosin perusteella. Tarkalla riskien kartoituksella ja sen perusteella tehdyillä tautisuojaustoimenpiteillä hallitaan tautipainetta. Kasvatusaikana tuottajat valvovat kasvatusympäristöä 24/7 ja he ovat jatkuvasti valmiudessa reagoida mahdollisiin ongelmatilanteisiin.  

Suomessa kalkkunantuotannossa toteutettava tuotantotapa ylittää lainsäädännön vaatimukset ja valtaosa kasvattajista on sitoutunut siipikarjan hyvinvointikorvaukseen.

Vastuullisuus

Suomalainen kalkkunanliha tuotetaan niin eläinten, ihmisten kuin ympäristön hyvinvointi huomioiden.  

Kalkkunaketjussa noudatetaan vastuullista tuotantotapaa, jossa tuotanto-olosuhteet ja hoito ovat kalkkunan terveyttä ja hyvinvointia tukevia. Tuotannossa panostetaan ennaltaehkäisyyn ja tautipaineen hallintaan, jotta antibioottien käyttötarve pysyy jatkossakin matalana.  

Terveellinen ja monipuolinen kalkkunanliha on turvallinen valinta. Tuotannon laatu näkyy kuluttajan, tuottajan ja koko ketjun hyvinvointina. Suomalaisesta kalkkunasta ei saa salmonellaa, eikä se lisää antibioottiresistenssiä. 

Energiatehokkuus

Kotimainen kalkkunanliha tuotetaan energiatehokkaasti lintujen hyvinvointi huomioiden.

Resursseja, kuten vettä, energiaa ja peltoja hyödynnetään kestävästi ja parasta mahdollista teknologiaa hyödyntäen. Hävikki minimoidaan läpi tuotantoketjun. Kotimaisen bioenergian käyttö, kotimainen vilja ruokinnassa ja lannan hyödyntäminen ovat kiertotaloutta parhaimmillaan.