Usein kysyttyä salmonellasta

Mikä on salmonella:

Salmonella on luonnossa yleisesti esiintyvä tarttuva, tautia aiheuttava bakteeri. Salmonellatyyppejä tunnetaan yli 2 500.

Kaikki nisäkkäät, linnut ja matelijat sekä ihminen voivat toimia bakteerin kantajana. Salmonella on ulosteperäinen, suolistossa viihtyvä bakteeri. Tartunta saadaan suun kautta syömällä tai juomalla bakteerin saastuttamaa rehua, vettä tai ruokaa.

Salmonella säilyy hyvin myös eläimen tai ihmisen ulkopuolella; se lisääntyy +8–45°C lämpötilassa, pH:n ollessa 4-8 ja jopa hapettomissa olosuhteissa. Salmonellabakteeri säilyy hyvin pakastettuna. Kuumennus yli + 70°C tai pH:n lasku alle 4 tai nosto yli 11 tuhoavat bakteerin.

Salmonellatartunta on linnuilla usein täysin oireeton.

Salmonella on yleinen lähes koko maailmassa. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa salmonellatilanne on kuitenkin suhteellisen hyvä ja ihmisten tartunnat ovat pääsääntöisin peräisin ulkomailta ja tuontielintarvikkeista.

Salmonella on Suomessa virallisesti vastustettava eläintauti.

Miksi salmonella on virallisesti vastustettava eläintauti Suomessa:

Salmonellat voivat aiheuttaa ihmiselle mm. vakavan suolistotulehduksen. Salmonellatartunta voi olla myös oireeton. Yleisimmät Suomessa ihmisille tautia aiheuttavat salmonellan serotyypit ovat S. Enteritidis ja S. Typhimurium.

Euroopassa ihmisten salmonellatapauksia raportoidaan yli 90 000 vuodessa. EFSA arvioi ihmistapausten kustannukseksi jopa 3 miljardia euroa vuodessa.

Salmonellabakteereissa esiintyy huomattavasti antibioottiresistenssiä, mikä vaikeuttaa sairauden hoitoa ihmisillä.

Salmonellan vastustus on kansanterveys- ja kansantaloustyötä.

Mikä siipikarjan salmonellavalvontaohjelma:

Suomessa noudatetaan virallista laissa määrättyä salmonellavalvontaohjelmaa.

Ohjelman tavoitteena on pitää salmonellan esiintyminen tuotantoeläimissä alle 1 % tasolla ja niistä saaduissa elintarvikkeissa alle 0,5 % tasolla vuosittain.

Salmonellavalvontaohjelman noudattaminen mahdollistaa Suomelle EU:ssa lisävakuudet, jotka edellyttävät laajemmat salmonellatutkimukset ennen maahantuontia. Lisävakuudet koskevat kanoja, broilereita ja kalkkunoita sekä niiden untuvikkoja.

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelmalla mahdollinen salmonella pyritään löytämään ennen kuin lopputuote päätyy kuluttajalle.

Mitä salmonellavalvonta koskee:

Suomessa siipikarjan salmonellavalvonta koskee jokaista tuotantovaihetta ja koko ketjua. Salmonellavalvonta koskee myös hautomoita, rehuntuotantoa ja kananmunapakkaamoita.

Miten salmonellavalvontaohjelmaa toteutetaan Suomessa:

Näytteitä otetaan lintujen ulosteista, tuotantotilojen pinnoista ja pölystä.

Kananmunatuotantoon liittyvät munintakanalat tutkitaan salmonellan varalta 15 viikon välein. Salmonellaa todetaan 0–4 munintakanaparvessa vuosittain.

Lihasiipikarjatuotannossa jokainen tuotantoparvi tutkitaan salmonellan varalta ennen teurastusta. Salmonellaa todetaan lihasiipikarjassa 0–4 parvessa vuosittain.

Mitä jos suomalaisella tilalla todetaan salmonella:

Tartunnan saaneelle tilalle annetaan rajoittavat määräykset, ja tilalla ryhdytään toimenpiteisiin salmonellatartunnan hävittämiseksi.

Antibioottien käyttö tuotantoeläinten salmonellatartunnan hoitoon ei Suomessa ole sallittua, koska salmonella on erittäin herkkä muuntumaan lääkkeille vastustuskykyiseksi. (mm. multiresistentti S. Typhimurium DT 104).

Siipikarjatilalla linnut hävitetään ja tuotantotilat puhdistetaan, pestään ja desinfioidaan.

Tartunnan leviäminen tilan ulkopuolelle on pyrittävä estämään.

Toiminta tuotantotiloissa saa jatkua vasta, kun tila todetaan puhtaaksi tartunnasta.