Suomessa broilerinkasvatus on sopimustuotantoa ja broilereita kasvattaa noin 170 tilaa. Tilojen keskikoko on noin 70 000 broileria.
Lisäksi Suomessa on noin 30 broilerin jalostuspolven tilaa, joiden munista haudotaan ruuaksi kasvatettavat linnut. Sopimustuotannossa tuotantoketju on tarkkaan suunniteltu haudotusta munasta kaupan tiskille.
Suomalaisille maistuu broileri. Broilerinliha on kevyt, maukas ja nopeasti valmistuva monipuolinen elintarvike, joka toimii niin arjessa kuin juhlassa. Vuosittain Suomessa teurastetaan noin 80 milj. teurasbroileria, joiden keskimääräinen teuraspaino on 1,7 kiloa. Broilerin kulutus ja tuotanto on kasvanut tasaisesti viime vuodet, mutta vuonna 2022 kulutus säilyi ennallaan. Suomalaiset syövät jo yli 26 kg broilerinlihaa vuodessa. Kotimaisen broilerinlihan tunnistaa Hyvää Suomesta -merkistä.
Broilerin kasvattajilta edellytetään lakisääteisesti näyttö pätevyydestään. Aikaisemmin pätevyyden pystyi osoittamaan riittävällä työkokemuksella, mutta vuoden 2012 jälkeen on pätevyys edellyttänyt lihasiipikarjaan erikoistunutta koulutusta. Suomessa broilerinkasvatuksessa noudatetaan kansallista tuotantotapaa, joka kattaa lait ja asetukset ja niiden lisäksi vinon pinon alan tarpeellisiksi katsomia ohjeistuksia ja käytäntöjä. Kansallinen tuotantotapamme on tiukempi kuin EU:n ja Suomen lainsäädäntö edellyttää.
Broilerin tuotantoketjun pituus on noin 35 viikkoa. Koska Suomessa ei ole jalostustoimintaa, broilerien vanhempaispolvi tuodaan untuvikkoina Suomeen Ruotsista ja kasvatetaan niihin erikoistuneilla emotiloilla. Emokanojen munista kasvatetaan tuotantopolven broilereita. Emojen maahantuonnista kestää vähintään 8 kk ennen kuin tästä parvesta saadaan lihatuotteita kuluttajille.
Suomalaisista broilereista lihaksi kasvatetaan niin kanat kuin kukotkin. Kasvatusaika on noin viisi viikkoa. Suomessa parvia ei harvenneta, vaan kaikki linnut tulevat tilalle yhdessä ja lähtevät yhdessä. Broilerit kasvatetaan sisätiloissa, suurissa ja avarissa kasvattamoissa. Broilerit elävät vapaina kasvattamon lattialla turve- tai kutterikuivikkeen päällä, missä niillä on mahdollisuus liikkua esteettä ja tutkia ympäristöään. Ne saavat syödä ja juoda niin paljon kuin haluavat. Ne nukkuvat vähintään kuusi tuntia vuorokaudessa. Kasvattamon olosuhteita valvotaan tarkasti. Ilmanlaatu ja lämpötila pidetään jatkuvasti optimaalisina. Kasvatusaikana tuottaja on 24/7 hälytysvalmiudessa ja valmiina reagoimaan mahdollisiin häiriöihin. Äärisäät ovat haastavia. Vaikka ulkona on 25 astetta pakkasta, on untuvikoilla kasvattamossa oltava lämpöä yli 33 astetta. Tiloilla on varasuunnitelmat ja -järjestelmät poikkeavien tilanteiden varalle. Esimerkiksi sähkönsaanti varmistetaan aggregaatein.
Broilerien päärehu on kotimainen vilja. Valkuaislähteenä viljan lisäksi käytetään kotimaista rypsiä, hernettä ja härkäpapua. Näiden lisäksi valkuaistarvetta täydennetään vastuullisesti tuotetulla soijalla. Soijaa tuodaan yleensä Yhdysvalloista, Kanadasta tai Ukrainasta. Kansallisen tuotantotapamme mukaan jokainen rehuraaka-aine-erä tutkitaan salmonellan varalta.
Suomalainen broilerintuotanto perustuu broilerin terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen, sillä ainoastaan terveet ja hyvinvoivat linnut tuottavat laadukasta lihaa. Koko tuotantoketjun broilerien hyvinvoinnin eteen tekemän työn tuloksena suomalaisia tuotantopolven broilereita ei ole ollut tarvetta lääkitä vuosiin. Systemaattisen tautien ennaltaehkäisyn johdosta ei suomalaisessa broilerin tuotantoketjussa esiinny monia tarttuvia tauteja, jotka ovat Euroopassa arkipäivää. Suomessa broilereilla ei esiinny tarttuvia siipikarjan tauteja kuten lintuinfluenssaa, Newcastlen-tautia tai vakavia hengitystietauteja kuten ART tai ILT. Jalostuspolven rokotusohjelmat ovat kapeat (AE, Marek, IB, sinisiipitauti, E. coli).
Broilerketjussa noudatetaan vastuullista suomalaista tuotantotapaa. Alalla on sovittu mittarit, joilla broilerien terveyttä ja hyvinvointia seurataan. Tuotanto-olosuhteet ja hoito ovat broilerin terveyttä ja hyvinvointia tukevia. Muun muassa All in – all out -menetelmällä ja hyvällä tautisuojauksella varmistetaan, että antibioottien käytölle ei ole tarvetta.
Terveellinen, antibiootiton ja salmonellaton broilerinliha on turvallinen valinta. Tuotannon laatu näkyy kuluttajan, tuottajan ja koko ketjun hyvinvointina. Suomalaisesta broilerinlihasta ei saa salmonellaa eikä kampylobakteeria, eikä se lisää antibioottiresistenssiä.
Resursseja, kuten vettä, energiaa ja peltoja hyödynnetään kestävästi parasta mahdollista teknologiaa käyttäen. Hiili- ja vesijalanjälki pidetään kohtuullisena eläinten hyvinvointi huomioiden. Kotimaisen bioenergian käyttö, kotimainen vilja ruokinnassa ja lannan hyödyntäminen ovat kiertotaloutta parhaimmillaan.
