Ihminen on pitänyt kotieläimiä jo noin 8000 vuoden ajan. Kana kesytettiin noin 5000 vuotta sitten Kaakkois-Aasiassa. Suomessa kanoja tiedetään olleen jo 1200-luvulla, mutta vasta 1900-luvun alussa niiden pito kotieläiminä yleistyi. Siirtyminen enintään muutaman sadan yksilön kotitarvekanaloista tuhansien kanojen tuotantokanaloihin alkoi 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa.
Kananmunia tuotetaan Suomessa noin 230 maatilalla. Kanojen määrä on noin 4 miljoonaa kanaa. Kananmunia tuotettiin vuonna 2022 noin 77,5 miljoonaa kiloa, ja kulutettiin noin 64,5 miljoona kiloa. Suomalaisten kananmunien käyttö lisääntyi vuonna 2020, mutta vähentyi seuraavina vuosina. Tällä hetkellä vuosikulutus on noin 11,6 kiloa, eli noin 197 munaa asukasta kohti vuodessa.
Kananmunatilat sijaitsevat pääasiassa läntisessä Suomessa. Keskimääräinen kanojen määrä on noin 20 00 kanaa/tila. Suomessa on käytössä kolmen eri kanajalosteen tuottamia hybridejä. Munituskanat on jalostettu tuottamaan kananmunia.
Munan tuotannossa käytetään lähinnä kevyitä kanarotuja. Munivat kanat painavat yleensä 1,5 - 2 kg ja kukot noin kilon verran enemmän. Suurissa tuotantokanaloissa ei käytetä varsinaisia rotuja, vaan kansainvälisten kanajalostusyhtiöiden tuottamia hybridejä.
Hybridit ovat suunnitelmallisella jalostuksella tuotettuja standardisoituja risteytyksiä, kanajalosteita. Ruskeat hybridit munivat ruskeita munia ja valkoiset valkoisia.
Yli 90 % munivista kanoista on valkoisia hybridejä.
Kanat alkavat munimaan 18–19 viikon iässä, ja niiden munintakausi kestää reilun vuoden. Kanat munivat yli 20 kiloa munia vuodessa, yli 330 munaa, eli lähes joka päivä yhden munan.
Nuoret kanat munivat parhaiten. Iän karttuessa muninta vähenee, munien koko suurenee ja kuoren laatu heikkenee.
Kun muna on munittu, sen laatua ei voi enää parantaa. Kananmunan laatuun voidaan vaikuttaa ennen munintaa jalostuksella ja ruokinnalla. Jalostuksella voidaan vaikuttaa kanan tuotanto-ominaisuuksiin ja kananmunan laatuun, kuten kuoren lujuuteen ja valkuaisen kiinteyteen. Kanan ravinnolla vaikutetaan kananmunan laatuun ja tuetaan kanan hyvinvointia läpi tuotantokauden. Rehun avulla voidaan vaikuttaa myös munan ravintoainesisältöön sekä ruuanvalmistusominaisuuksiin.
Kanalassa munitut munat kerätään keräilykennoihin. Munat kerätään kanalasta vähintään kerran päivässä ja siirretään viileään munahuoneeseen. Kennot pakataan rullakoihin, jotka pakkaamon keräilyauto hakee vähintään kerran viikossa.
Kananmunapakkaamoita on Suomessa noin 57 kpl. Pakkaamoista 6 on isoa keskuspakkaamoa ja loput tilapakkaamoja. Tilapakkaamoita, joissa munat pakataan tilan omassa pakkaamossa, koskevat samat laatu- ja painoluokittelusäädökset kuin suuria pakkaamoita.
Pakkaamossa kananmunat tarkastetaan läpivalaisulaitteen avulla, laatu- ja painoluokitellaan, leimataan sekä pakataan.
Läpivalaisussa tarkastetaan kananmunan keltuainen ja valkuainen sekä munan ilmatilan koko. Muna hylätään, mikäli siinä on suuri tai liikkuva ilmatila, runsaasti likapilkkuja, veripilkkuja tai -juovia tai se on vanha ja pilaantunut.
Laatuluokittelussa tarkastetaan munan kuori. Rikkinäiset ja likaiset munat hylätään. Tarkastuksen läpäisseet munat luokitellaan A- tai B-luokkaan.
A-luokan kananmunat ovat tuoreita, ehjiä ja puhtaita kaupassa myytäviä kananmunia. B-luokan kananmunat ovat epämuodostuneita ja säröisiä, mutta kelpaavat esimerkiksi kananmunateollisuuden käyttöön.
Laadunvalvonnan jälkeen munat leimataan. Leimasta käy ilmi tuotantotapa, tuotantomaa ja -tila. Jotkut pakkaamot leimaavat muniin vielä oman tunnuksensa, josta selviää esimerkiksi tuotantoerä ja pakkaamo.
A-luokan munat punnitaan ja luokitellaan painon mukaan neljään luokkaan XL, L, M ja S.
Vain laatu- ja painoluokiteltuja munia saa pitää kaupan. Poikkeuksena ovat Lapin, Oulun sekä entisten Pohjois-Karjalan ja Kuopion läänien alueella sekä Ahvenanmaan maakunnassa olevat tuottajat, jotka saavat myydä tuottamiaan munia luokittelemattomina suoraan paikalliseen vähittäiskauppaan 30 000 kg asti.
Lopuksi munat pakataan kennoihin ja toimitetaan kauppoihin.
Laatuluokittelussa tarkastetaan munan kuori. Rikkinäiset ja likaiset munat hylätään. Tarkastuksen läpäisseet munat luokitellaan A- tai B-luokkaan.
Kanat syövät rehua noin kaksi kiloa munittua kiloa kohti. Kanojen syömä rehu on suurimmaksi osaksi kotimaista viljaa: ohraa, vehnää ja kauraa. Rehun valkuaisraaka-aineena käytetään soijaa tai kotimaista härkäpapua tai hernettä. Luomukanojen ruokinnassa on on käytetty yhtenä valkuaislähteenä pieninä määrinä kalajauhoa, sillä kalajauho sisältää kanoille välttämättömiä aminohappoja kuten metioniinia. Koska kalajauho saattaa sisältää PFAS-yhdisteitä, kalajauhon määriä on vähennetty tai sen käyttö on kokonaan lopetettu luomukanojen ruokinnassa joulukuussa 2022.
Kanojen ruokintaa muokataan kanojen munintavaiheen ja iän mukaan. Muninnan alussa rehussa on enemmän valkuaista ja energiaa. Keskivaiheilla munintakautta valkuaisen määrää lasketaan ja kalsiumia lisätään, jotta kananmunien kuoren laatu säilyy hyvänä munintakauden loppuun asti.
Kanojen ruokinnassa voidaan käyttää täysrehua, joka on valmis seos kanoille tarpeellisia ravintoaineita. Yleisin ruokintamuoto suomalaisilla kanatiloilla on tiloilla tehtävä tiiviste-viljaseos. Tiivisteeseen lisätään tilalla viljaa, kalkkia, kasviöljyä ja esimerkiksi hernettä ruokintasuosituksen mukaisesti.
Teollisia kananrehuja Suomessa valmistavat Agrox, Hankkija ja Rehux.
